Ralf 6 kk ja Frida toipilaana



Niin se aika rientää ja Ralf täytti jo puoli vuotta! Alkutaipal ei ollut mitenkään helppoa ja vaikka ikinä ei saa verrata koiraa toiseen niin sitä on turha kieltää että Ralfilla oli aika isot saappaat täyttävänä ja ei kovin helppoon elämäntilanteeseen tullut.
Pikkuhiljaa alkaa olemaan aika kiva suhde tuohon sähikäiseen ja huomaan päivä päivältä että merkkaa mulle tosi paljon ja alkaa olemaan juuri sellainen ystävä ja harrastuskaveri mitä kaipasinkin!
Ralf on todella eloisa ja kaukana nöyrästä. Se ei ota mistään melkein kunnolla itseensä vaikka sille kovastikin joutuisi asioista sanomaa, sen asenne on vähä sellainen että mitä sä siinä kovistelet, teen sen kohta uudestaan-tyyliin!

Haastavaa ollut kotioloissa myöskin Fridan tilanteen takia. Fridahan on periaatteessa ollut toipilas koko sen ajan kun Ralf on meillä ollut ja se on tuonut todella paljon haasteita minulle. Yleensä koirat saavat riehua yhdessä ulkona mutta kun siihen ei ole ollut Fridalla mahdollisuus, purkautuu se sisätiloissa ja minäkun en mielellään salli sisällä riehumista. Ralf osaa kyllä rauhoittua kun sen laittaa toiseen tilaan mutta edelleenkään eivät voi olla samassa tilassa ilman että Ralf hakee Fridaa 24h leikkimään riehumalla. Se on ollut aika puuduttavaa. Täytyy toivoa että tilanne muuttuu kun Frida tkuntoutuu leikkauksensta.

Fridalla tosiaan amputoitiin vasemman etujalan ulin varvas josta löytyi murtuman seurauksena pahaa nivelrikkoa! Toivotaan että se on ollut syy kaikkeen keventämiseen ja että sivuoireet olisi ollut vaan siellä olkapäässä. Vielä Frida ei jalkaa käytä vaikka pitäisi, se on myöskin niin draama koira että saattaa osin olla sitäkin vaikka ei kovin kipeä enää olisikaan! Toivotaan parasta ja että saadaan Frida kuntoon 100%.

Ralfin kanssa aloitettiin toko seuran tokoryhmässä. Ihan hauskaa ja olen innostunut siitä kyllä paljon. Tiespä jospa joskus suuntaisin kisaamaankin siinä lajissa.
Aksaa ollaan aika vähä tehty, vain jotain pentujuttuja niin kun kuuluukin! Ralfilla on ollut vähä haasteita kuolleen lelun kanssa mutta on parantunut koko aika. Samaten se että meinaa jäädä yksin leikkimään, eikä tule lelun kanssa minun luo. Mutta kun mulla toinen lelu niin sit toki jättää omansa ja tulee mun luo jatkamaan! Ralfissa on aika paljon itsenäisyytä, eri tavalla mitä aiemmissa koirissa ollut. Se on kyllä hauskaa seurata miten jokainen yksilö opettaa omalla tavalla.

Se mistä Ralfissa erityisesti pidän on sen tapa keskittyä! Eilen käytiin Niinulla vähä touhumassa. Oli tosi kivaa! Kyllä jossain vaiheessa täytyy jollekin penturyhmään mennä!
Pari talvista kuvaa kakarasta, kuvat: Satu Tuomela!





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voihan suoli

Elämämme koki kovan iskun :(.

Poikien kuulumisia