Ralle ja Agility
Aina mä lupaan olla aktiivisempi blogini suhteen ja sitten taas jää...
Enpä tiedä mistä aloittaisin, ainakin haluan kertoa että mä olen niin onnekas kun olen saanut Ralfin kaltaisen koiran joka tuo onnea ja iloa jokaiseen päivääni.
Joka päivä kun hän aikuistuu tuntuu että vaan muhii ihanemmaksi.
Nuorempana välillä pöhähti jos joku oli epäilyttävä, se on hävinnyt kokonaan ja hänestä tulee itsevarmempi kokoaika, no ei sen tarvitse enää itsevarmemmaksi tulla, se on hyvä just tollasenaan <3
Tykkään sen asenteesta elämään, lugnisti mutta täysillä :) Ihmisrakkaus senkun kasvaa kasvamistaan, hän on kyllä varsinainen pusukone ja erityisesti naisihmiset on ihan parasta, heh no hyvä Ralf, ehkä ois huolestuttavaa toistepäin :)
Autoilu sujuu oikein hyvin, edelleen mutkiin tai liikenneympyrään hidastaessa hän nousee häkissä ylös seisomaan ja pyörähtää pari kertaa, kun mutka ohi niin käy takas maate. Kun kiihdytetään motarille hän rauhoittuu ja on lugni. Mitä kovempaa ajetaan (eli aavistaa ettei ole tulossa mutkia) sen rauhallisempi :) Mutta joo tuskin Ralle tulee koskaan rakastamaan autoilua mutta se pärjää sen kanssa vallan mainiosti ja nykyään jopa motareilla nukkuu mikä on aika kiva, välillä kuuluu kuorsaus :)
Joulukuussa palattiin 3 kuukauden aksatauon jälkeen baanalle, parit treenit ja sit käytiin ennen joulua yhdet kisat. Tehtiin meidän eka nolla hyppäriltä ja hienosti isossa luokassa toiselle sijalle sertin kera :) Meillä oli Espanialainen tuomari, tykkäsin radoista kun oli tarpeeksi pitkät estevälit ja muutenkin sellaiset eurooppalaiset radat missä mennään eikä meinata :)
Tässä meidän rata : https://www.youtube.com/watch?v=mgclgU20ZSU
Sitten seuraavat kisat oli tammikuussa ja kaksi rataa meni toi kivasti, ihan pienen pieniä ohjaus mokia minulta. Nyt sitten käytiin vuoden toiset kisat viikonloppuna, ilmoitin kahdelle radalle. Agilityrata meni tosi jees, yksi huono ohjaus josta koira väärälle esteelle, muuten jees.
Hyppyradalta Ralle sitten räsäytti tosi hienon radan ja tehtiin toinen nolla ja sijalle 2 kovassa porukassa. Kyllä tällä radalla meni melkein kaikki nappin. Mä olin rento ja luotin koiraan, koira kunnioitti mun ohjauksia eikä lähtenyt kaarrottamaan. Ihan mahtava fiilis :) Kiitos Ralf että voiin touhuta sun kanssa.
Tässä meidän rata: https://www.youtube.com/watch?v=WrP_OzIxPwA
Mua silti pistää kisoissa välillä niin vihaksi kun toiset ottaa agin niin hirmu tosissaan, jopa niin tosissaan että ollan koiralle vihaisia jos ei mene nappiin. Mä en pidä siitä ollenkaan, mielestäni jokaiselta radalta pitäisi tulla iloisena pois. Olla iloinen siitä että on terve koira jonka kanssa saa kokea tätä. Noh tämä tuli tähän vähä lennosta mutta kuhan tuli mieleeni.
Pari viikkoa sitten oli myös ensimmäinen Next Level leiri joka on suunnattu nuorille koirille. Kouluttajina toimi tänä viikonloppuna Janita, Jaakko ja Timo. Jokaisessa treenissä oli oma aiheensa ja oli kyllä ihan hirmu mukavaa ja antoisaa. Oli irtoamista, ohjaukseen tuloa, kontakteja, ohjaustekniikoita yms yms. Rankat päivät mutta niin siistiä ja niin paljon asiaa että vieläkin on niin kiva fiilis ja odottaa vaan seuraavaa leiriä. Eihän nuo leirit ilmasia ole mutta välillä on pakko päästä, kiristetään sitten vähä jostain muusta. Pidinkin viikon ennen ja jälkeen leirin totaali aksataukoa Ralfille ja tehtiin vaan metsässä pitkiä lenkkejä. Nyt torstaina on luvassa molempien koirien hieronta :)
Hieman tunnelmaa leiriltä: https://www.youtube.com/watch?v=ULQLdZ5nB5o&t=14s
Paljon tapahtumaa yhteen kirjoitukseen :) Jatketaan taas :)
Enpä tiedä mistä aloittaisin, ainakin haluan kertoa että mä olen niin onnekas kun olen saanut Ralfin kaltaisen koiran joka tuo onnea ja iloa jokaiseen päivääni.
Joka päivä kun hän aikuistuu tuntuu että vaan muhii ihanemmaksi.
Nuorempana välillä pöhähti jos joku oli epäilyttävä, se on hävinnyt kokonaan ja hänestä tulee itsevarmempi kokoaika, no ei sen tarvitse enää itsevarmemmaksi tulla, se on hyvä just tollasenaan <3
Tykkään sen asenteesta elämään, lugnisti mutta täysillä :) Ihmisrakkaus senkun kasvaa kasvamistaan, hän on kyllä varsinainen pusukone ja erityisesti naisihmiset on ihan parasta, heh no hyvä Ralf, ehkä ois huolestuttavaa toistepäin :)
Autoilu sujuu oikein hyvin, edelleen mutkiin tai liikenneympyrään hidastaessa hän nousee häkissä ylös seisomaan ja pyörähtää pari kertaa, kun mutka ohi niin käy takas maate. Kun kiihdytetään motarille hän rauhoittuu ja on lugni. Mitä kovempaa ajetaan (eli aavistaa ettei ole tulossa mutkia) sen rauhallisempi :) Mutta joo tuskin Ralle tulee koskaan rakastamaan autoilua mutta se pärjää sen kanssa vallan mainiosti ja nykyään jopa motareilla nukkuu mikä on aika kiva, välillä kuuluu kuorsaus :)
Joulukuussa palattiin 3 kuukauden aksatauon jälkeen baanalle, parit treenit ja sit käytiin ennen joulua yhdet kisat. Tehtiin meidän eka nolla hyppäriltä ja hienosti isossa luokassa toiselle sijalle sertin kera :) Meillä oli Espanialainen tuomari, tykkäsin radoista kun oli tarpeeksi pitkät estevälit ja muutenkin sellaiset eurooppalaiset radat missä mennään eikä meinata :)
Tässä meidän rata : https://www.youtube.com/watch?v=mgclgU20ZSU
Sitten seuraavat kisat oli tammikuussa ja kaksi rataa meni toi kivasti, ihan pienen pieniä ohjaus mokia minulta. Nyt sitten käytiin vuoden toiset kisat viikonloppuna, ilmoitin kahdelle radalle. Agilityrata meni tosi jees, yksi huono ohjaus josta koira väärälle esteelle, muuten jees.
Hyppyradalta Ralle sitten räsäytti tosi hienon radan ja tehtiin toinen nolla ja sijalle 2 kovassa porukassa. Kyllä tällä radalla meni melkein kaikki nappin. Mä olin rento ja luotin koiraan, koira kunnioitti mun ohjauksia eikä lähtenyt kaarrottamaan. Ihan mahtava fiilis :) Kiitos Ralf että voiin touhuta sun kanssa.
Tässä meidän rata: https://www.youtube.com/watch?v=WrP_OzIxPwA
Mua silti pistää kisoissa välillä niin vihaksi kun toiset ottaa agin niin hirmu tosissaan, jopa niin tosissaan että ollan koiralle vihaisia jos ei mene nappiin. Mä en pidä siitä ollenkaan, mielestäni jokaiselta radalta pitäisi tulla iloisena pois. Olla iloinen siitä että on terve koira jonka kanssa saa kokea tätä. Noh tämä tuli tähän vähä lennosta mutta kuhan tuli mieleeni.
Pari viikkoa sitten oli myös ensimmäinen Next Level leiri joka on suunnattu nuorille koirille. Kouluttajina toimi tänä viikonloppuna Janita, Jaakko ja Timo. Jokaisessa treenissä oli oma aiheensa ja oli kyllä ihan hirmu mukavaa ja antoisaa. Oli irtoamista, ohjaukseen tuloa, kontakteja, ohjaustekniikoita yms yms. Rankat päivät mutta niin siistiä ja niin paljon asiaa että vieläkin on niin kiva fiilis ja odottaa vaan seuraavaa leiriä. Eihän nuo leirit ilmasia ole mutta välillä on pakko päästä, kiristetään sitten vähä jostain muusta. Pidinkin viikon ennen ja jälkeen leirin totaali aksataukoa Ralfille ja tehtiin vaan metsässä pitkiä lenkkejä. Nyt torstaina on luvassa molempien koirien hieronta :)
Hieman tunnelmaa leiriltä: https://www.youtube.com/watch?v=ULQLdZ5nB5o&t=14s
Paljon tapahtumaa yhteen kirjoitukseen :) Jatketaan taas :)
Kommentit
Lähetä kommentti