Voihan suoli

Aina toivoisi että blogiin kirjoittelisi iloisia asioita mutta valitettavasti niitä huonojakin mahtuu tähän maailmaan. Olen päättänyt että olen jokaisen koirani kohdalla rehellinen niin hyvistä kun huonoista asioista. Lisäksi kirjoitan tämän tarinan koska toivon että löytyisi ihmisiä joilla kokemusta tai tietoa mistä voisi olla meille hyötyä tämän äärimmäisen rankan ongelman kanssa. Tällä hetkellä suurin ongelma on löytää ruokavalio joka ei närästä tai aiheuta oireita.

Kun Ralf oli nuori, se ulosti paljon ja ajattelin että kyseessä oli vaan ruoka joka ei imeydy parhaalla mahdollisella tavalla ja vaihdoin toiseen. Yhdessä vaiheessa eräs ystäväni kysyi että voisiko sillä olla giardia. Minähän en ollut moisesta giardiasta edes koskaan kuullut, monista muista loisista kyllä.

Vein Ralfin eläinlääkäriin ja ulostenäytteestä selvisi että sillä oli giardia. Kolmen axilur hoidon jälkeen, ja täydellisen kodin ja auton desinfioinnin jälkeen pääsimme siitä eroon.
Elämä jatkui ja tilanne oli aika ok.

Vuosi myöhemmin alkoi sama tilanne, ei muuta kun näyte labraan ja siellähän sitä taas oli, ystävämme giardia. Mä en voinut käsittää että mistä se sitä imee. Koira ei syö toisten ulosteita, elämme hygienisesti ja järkevästi. Noh, ei muuta kun hoitoa kehiin ja sama rumba.

Muutaman kuukauden jälkeen vein kontrollinäytteen joka oli puhdas.

Viime kesänä, vähä sen jälkeen kun Micke tuli, tilanne huononi taas, ja Ralf mielestäni oli aika laiha ja karvakin jatkuvasti eloton ja kuiva. Tällä kertaa giardiaa ei löytynyt ja päätinkin aloittaa koiralla eliminaatiodietin konsultoitua eläinlääkäriä. Jätettiin nappula pois joka mielestäni ei muutenkaan ollut Ralfille se otollisin ruoka. Se sai nyt hirvenlihaa ja bataattia, ulostaminen väheni paljon mutta alkoi haisemaan pahalle jonkun hetken jälkeen. Loppuvuodesta ulosteessa oli rajusti limaa, jolloin vein taas näytteen. Siellähän se ihana ystävä taas oli, ei vaan ole todellista. Hoidettiin taas molemmat koirat ja sama siivousrumba.

Tammikuussa oli ensimmäiset kisat jossa Ralf olikin aivan mieletön. Saavutti kauden toisen tuplanollansa hienoilla sijoituksilla ja saavutti myöskin hyppyvalion arvon.
Kolmen päivää kisojen jälkeen Ralfilla alkoi aivan kamala ripuli. Ajattelin että oli saanut jonkun mahapöpön kisoista kun sellaista olikin liikkeellä jokusen verran. Otettiin iisisti ja hoidin sitä parhaani mukaan. Ripuli vaan paheni ja tuli vertakin, lääkäri määräsi tylosin kuurin ja sillä pikkuhiljaa saatiin poika parempaan kuntoon.

Tämän jälkeen Ralf laihtui kuudessa viikossa n 4 kiloa :( Ajattelin ettei tämä voi olla normaalia. Etsin käsiini hyvän eläinlääkärin joka oli erikoistunut sisätauteihin ja etenkin vatsan ongelmiin.
Lääkäri oli aivan ihana ja otti tilanteen todella vakavasti. Ralfilta otettiin niin laajat verinäytteet kun mahdollista, lisäksi vatsa ultrattiin. Eläinlääkäri oli myöskin sitä mieltä että vaikka sillä olisi ollut giardia jossain vaiheessa, niin koira jolla on terve sulisto ei oireile sitä näin pahasti.

Vatsan ultrassa ja kliinisessä tutkimuksessa kiinnitettiin seuraavanlaista huomiota:


Nielurisat ovat normaalin kokoiset, hitusen punaiset, lähes kokonaan pusseissaan.
Ralfin silmät, korvat, tassut sekä iho ja turkki ovat siistit ja terveet. Korvissa on juuri ennen tärykalvoa pikkunokareet
vaikkua, ei tulehdusta, turvotusta tai kipua.
Vatsan painelu on pääosin pehmeä ja aristamaton, mutta hyvin kaasuinen. Suolisto ei tunnu sormin paksuilta, hitusen lotisevalta. Ralf vähän maiskuttaa kun etuvatsaa painellaan, etuvatsa on aavistuksen verran jännittynyt.
Anaalirauhaset ovat ulkoa päin tyhjät, kivekset ovat hieman pinkeät, oikea kives selvästi kovempi kuin vasen, joskaan ei kovasti suurempi. Tätä seurataan.
Ralfin selkä ja etupään lihakset ovat hieman paikoin kireät, Raklf käy säännöllisesti fyssarilla. Lonkat ovat rennot, etireisissä lievä kireys. 

Ralfilta tarkistetaan täydellinen verenkuva ja sisäelinparametrit (maksa-, munuasiarvot, veren sokeri ja elektrolyytit) laihtumisen vuoksi. 

Maksa- arvo AFOS ja AMylaasi ovat hieman matalat. 
Folaattivitamiini on hyvin matala: 12.6 (normaaliviite 21.1-54.0) suoliston imeytyminen ei toimi kunnolla, ja/tai bakteeritasapaino suolessa on nurinkurinen

B12- vitamiini on viitearvossa, mutta terveellä lemmikillä halutaan että arvo on yli 300, Ralfilla oli: 183 (normaaliviite 173-599)

TLI eli haiman vajaatoiminnassa hyvin matala entsyymi ja suoliston seinämätulehduksessa hyvin korkea entsyymi, on Ralfilla normaalia korkeampi: 38.1 (normaaliviite 8.5-35)

kortisoli on alarajoilla: 46.6 (normaaliviite 24.8-124.2)


Matalat B12- ja folaattivitamiinit merkki suoliston seinämätulehduksesta, imeytymisongelmasta ja bakteeritasapainon muutoksesta.


Molemmat munuaiset ovat normaalit, munuaisaltaat ovat normaalit, 2.5 mm, lisämunuaiset ovat hieman normaalia
kapeammat, noin 4.5 mm. Perna on pääosin tasainen, kaunis ja hyvännäköinen kudokseltaan, muutama 4-8 mm
heikkokaikuista muutosta nähdään. Nämä on usein reaktiivisia, mutta seurataan, kasvainsairaus ei voida ultralla poissulkea.
Suolisto on hitusen ohutsuolen alueella paikoin kaasuinen, paksusuoli on puuromaista ja kaasuista ulostetta täynnä.
Ohutsuolen paksuus vaihtelee takavatsan normaalista noin 2.8- 3.2 mm, etuvatsan selvästi paksuihin suolenseinämiin,
noin 4.5-5.6 mm. Suoliston liike on aika vähäistä, ei kuitenkaan edestakaista. 

Mahalaukussa on kaasua joka heikentää näkyvyyttä, mahalaukun seinämä on paksu lähinnä ihan ruokatorven puolelta 7-11 mm ja hieman viiruinen, mutta ei
kuitenkaan nesteisen turvonnut. Pääosin mahalaukun seinämä on normaali ja sangen rauhallinen 6-7 mm paksuna.
Mahalaukusta lähtevä ohutsuolen alku on hieman paksuuntunut. 

Haima on aika rauhallinen, normaali, hieman heikkokaikuinen vasemmalla, vähän voimakaskaikuinen rasvoistaan oikealla. Maksa on kudokseltaan pääosin tasainen
ja normaalinkaikuinen. Sappirakko on täysin normaalin kaijuttoman sapen täyttämä. Vapaata nestettä tai suuria imusolmukkeita ei näy vatsaontelossa.


Ralfille aloitettiin erikoisruoka ja lisäravinteet arvojen parantamiseksi. Tilanne pikkuisen helpotti mutta paino ei noussut ja närästys lisääntyi. Päädyttiin että tähystetään suoli, sillä sen avulla saadaan paljon lisätietoa tilanteesta. Lisäksi vein ulostenäytteen Eviraan tutkittavaksi, eläinlääkäri sanoi että on luotettava tulos kun sinne vie. Tällä kertaa näyte oli negatiivinen ja toki ensimmäiseksi mietin että jaa, onkohan sillä ollut giardiaa ikinä vai onko toisen labran tulokset ollut luotettavia. Sellaistakin kuulin että moni on saanut väärän tuloksen (mainitsemattomasta) labrasta.
Heräsi kysymys eikö kaiken takana olekaan ollut giardia? Oli paha mieli senkin takia että Ralfia oli käytetty jalostukseen, onneksi hyvin vähän. En missään nimessä olisi antanut koiraa jalostukseen jos olisin tiennyt että takana voi olla jokin suolistosairaus. Noh, tällä hetkellä päämurheeni oli Ralf ja sen tilanne ja että poika saadaan kuntoon.

Tähystyksessä selvisi seuraavaa:

Näytteenä 10 biopsiapalaa mahalaukusta (5 joissa on fundusrauhasia, 5 joissa on mukoottisia rauhasia/pylorus, antrum) ja 10 ohutsuolesta. HE.

TULKINTA: Näytteissä päälöydös on ohutsuolen kohtalainen diffuusi krooninen neutrofiilinen enteriitti. Neutrofilia RSK:ssa voi viitata bakteeri-infektioon suolessa, liittyä vierasesineeseen tai muuhun suolen pinnan mekaaniseen vaurioon tai olla osa koiran yleistynyttä akuuttia tulehdusvastetta. Mahalaukussa merkittävin löydös on runsaasti HLO.


Ralfille laitettiin nytten yhdistelmä-antibiootit jotta saadaan helicobakteeri hätistettyä. Ruoka vaihdettiin trovetin peura-perunaan ja kylkeen keitettyä peuran jauhelihaa koska ruoka sen verta laihaa.
Varsinaisesti ibd ei voitu suoranaisesti diagnosoida mutta ei ole sekään poissuljettu. Suurin epäilys on epäsopiva ruoka pitkän aikaa, eli ruoka-aineallergia joka pikkuhiljaa tuhonnut suolistoa, mutta valitettavasti mikään ei ole varmaa. 

Tällä hetkellä Ralf on saanut 1 kg takaisin painoa mutta valitettavasti turkki yhä eloton, karvaa lähtee jatkuvasti ja närästys jatkuu :( Nyt olen konsultoinut taas hoitavaa eläinlääkäriä sekä ammattitaitoista ravintoneuvojaa.

Ralf kastroitiin myös muutama päivä sitten koska eläinlääkäri oli sitä mieltä että kaikki turha stressi (hormonit jyllää) olisi hyvä minimoida. 

Tällä hetkellä yritämme löytää Ralfille ruoan joka sopisi sen suolistolle ja että ainakin närästys saataisiin pois. Lääkkeitä Ralf ei saa, välillä pepcid tai antepsiinia närästykseen, mutta ei muuta.

Viime yön olen taas valvonut pojan kanssa koska närästys otti otteen keitetyn kalkkunan jauhelihan kokeilusta :( Alkaa kyllä olla neuvoton olo. Ralf on onneksi muuten todella energinen ja sen normaali käyttäytymisestä ja olemuksesta ei koskaan ymmärtäisi että sen suolisto on noin huono.

Kaikkeni teen että Ralfin maha saadaan kuntoon, mutta helppoa se ei ole. Jos sinulla on tietoa/kokemusta vastaavanlaisesta ongelmista, ole kiltti ja kirjoita minulle. Kaikki vertaistuki ja kokemus on minulle todella tärkeää.

Olen vaan todennut että onneksi olen ollut niin järkevä että en ole antanut Ralfia niille kolmellekymmenelle nartun kyselijälle, vaan pidin sen määrän minimissä, ihan sen takia ennen ongelmien syntyä että halusin vastuullisena uroksen omistajana ensin nähdä aikaisempien pentujen luonteita ja terveystulokisa. Allergiat ja suolivaivat ovat todella suurella todennäköisyydellä perinnöllisiä ja toivon että sen lapset saa pysyä terveinä. Ralfin taustoja en kovin hyvin tunne, mutta joistan herkkämahaisista Ralfin lisäksi olen kyllä kuullut Ralfin lähisuvussa.

Tämä on ollut todella rankkaa minulle ja lompakkokin on aika isosti keventynyt. Olin todella typerä ja vaihdoin vakuutusyhtiötä kun Micke tuli. Ajattelin että saan molemmat pojat samaan vakuutukseen.
En mä voinut kuvitellakaan että giardian sairastaminen joka on loinen tekisi sen että seuraava vakuutusyhtiö ei korvaa mitään mikä liittyy suolistoon :( Tässä kahdessa kuukaudessa on mennyt n. 2500 euroa tutkimuksiin ja erikoisruokiin yms.

Eli siis kun ilmoitin ongelmasta uuteen vakuutusyhtiöön, he pyysivät kuluneelta vuodelta kaikki lääkäripaperit. No eihän siellä muuta ollut kun virallinen silmätutkimus ja giardia tutkimus, joka se oli sen vuoden siällä kaiken lisäksi negatiivinen. Giardian takia eivät korvaa siis mitään. Olen riitauttanut asian toistamiseen mutta ei voi mitään. Tästä siis oppineena ja muille kehotus, älä koskaan vaihda aikuisen koiran vakuutusta toiseen paikkaan!

Ralf on elämäni koira. Se on koira jonka luonne on pelkkää kultaa! Se rakastaa kaikkia ihmisiä ja muita koiria, se sopeutuu joka asiaan ja paikkaan ja sen pääkoppa on niin hitsin tasapainoinen. Sen on/off nappi on minulle täydellinen kaikkeen harrastamiseen mitä ollaan tehty/tehdään.
Sen pentuaikaiset epävarmuudet on muisto vaan, en voi ymmärtää miten aikuisena tuli noin tasapainoinen koira. Hän on kävelevä suuri sydän, mun sielunpeili ja kerrassaan upea agilitykoira.
NO joo autoilua ei rakasta mutta siinä taitaakin olla se negatiivinen puoli.
Mä toivon sydämeni pohjasta että löydetään ruoka joka pitäisi Ralfin suolentoiminnan hyvänä.

Mun haave kun oli että kotona olisi joskus Ralfin tytär jolla voisin jatkaa Rallen linjaa, mutta tätä tää on, koskaan ei voi tietää. Micken kautta se ei jatku koska sillä ei laskeutunut vehkeet. Eikä sillä ole tässä tilanteessa merkitystä. Tärkeintä on Ralf ja että se on kunnossa. Ehkä joku päivä joku Rallen pennuista saa lapsia ja jos niillä on kaikki ok, niin se olisi upeeta. Vahvasti toivon että joskus vielä palan Rallea tähän taloon saan!

Tällä hetkellä Ralf on syönyt viikon Rc.n Hypoallergenic ruokaa ja uloste on vähentynyt. Toivotaan että olisi vihdoin sopiva ruoka Ralfille ja paino saataisiin nousemaan ja oireet vähenemään.
Kaikista mahtavinta on kuitenkin nyt se että Ralf on super onnellinen ja hyvävointinen laihuudesta ja närästelyistä huolimatta.













Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämämme koki kovan iskun :(.

Poikien kuulumisia