Ralle kolmosiin

Taas on niin pitkä aika vierähtänyt että asiaa olisi vaikka kuinka, mutta kirjoitellaan nyt mitä mieleen tuleepi :)

Ralfin kanssa ollaan kisattu kakkosissa muutamat kisat ja treenailtu viikkotreeneissä Juhalla.
Rataprofiilit ovat olleet erittäin erilaisia jokaisissa kisoissa mutta onpahan saanut kokea paljon erilaisia kurveja :) Ensimmäinen nolla kakkosista tuli 29.4 Riihimäellä aivan kaottisella pelastelu radalla. Kyseessä oli äärimmäisen haastava hyppyrata missä en pystynyt juoksemaan kilpaa koiran kanssa vaan jouduin turvautumaan hätäratkaisuihin ja järkyttäviin takaa ohjauksiin. Nolla kun nolla ja sillä sijalle 2.

Toinen luva nolla tulikin sitten meidän seuran omissa kisoissa 27.5. Rataprofiili oli mukava, kaksi killerikohtaa mutta muuten oikein kivoja linjoja. Sillä agilityradalla voitto ja mahti fiilis :)

Tässä rata:
https://www.youtube.com/watch?v=CTuRdM3qXpE

Kolmas luva nolla tuli Tampereella 21.6 todella haastavalla radalla. Se oli varmaan mun ja Rallen paras rata ikinä ja ohjaaja ainakin antoi kaikkensa ja tsemppasi täysillä. Aivan mieletön fiilis kun vika este oli takana ja siiten vielä voitto :) Mahtava pieni ruskea kisakaveri <3 Äärimmäisen mahtava fiilis tuli vielä siksikin että parissa edellisissä kisoissa oli niin lähellä ja nyt se palkittiin :)

Tässä rata:
https://www.youtube.com/watch?v=kvwqjTSONBs&feature=youtu.be



Nyt me ollaan sitten isojen poikien luokassa ja aika makeeta tämä on.
Reilu kaksi vuotta sitten menetin ystäväni ja mahtavan harrastuskaverin, Rexin. Ehdimme osallistua vain muutamiin kolmosten kisoihin ja sitten se loppui seinään. Nyt sitten jatkan matkaa mun toisen mahtavan ystävän kanssa siihen mihin viimeksi jäin.

Juhannushan se tässä parhaillaan on käynnissä. Ollaan koirien kanssa ystäväni mökillä joka oli niin ihana että antoi meidän tulla tänne nauttimaan kun ei itse tullut. Täällä on ainakin meri iso sana koska me taidetaan kaikki rakastaa merta yhtä paljon. Frida nauttii pallonsa kanssa ja Ralle nyt vähä pöljänä hyppää mereen kun kalat pomppii. Puusaunan löylyt, hiljaisuus ja vaan ajaton oleskelu, kyllä se välillä tekee hyvää.






Elämä ei ole ollut helppoa viime aikoina (harrastusten) ulkopuolella. Minä niin tunteellisena ihmisenä otan iskut niin kovaa että ne meinaa ohjata mun arkea :( Oispa elämä sellaista että kurjuudet voisi unohtaa ja keskittyis siihen mikä on hyvää. Ainakin täällä mökillä olen saanut huilata ja miettiä mikä elämässä on tärkeää ja ehkä tutkailla itseäänkin, kuka minä olen, mitä minä haluan ja miten.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voihan suoli

Poikien agility kuulumisia

Poikien kuulumisia