Treenit ja aivan järjetön masennus sen seurauksena!

Tuota joo meinasin eilen purkaa päätäni oikein olan takaa tänne blogiini. Päätin kuitenkin nukkua yön yli ja miettiä mitä taas tapahtui ja miksi, kun treeneistä tuli taas ikävä mieli!

Meillä oli eilen siis Rexin valmennusryhmän treenit. Fiilis oli oikein hyvä kun kentälle menin.
Rakennettiin rataa ja tuntui jo siinä vaiheessa että voisi olla ihan kiva treeni ja saataisiin hyviäkin onnistumisia. Esteet 1-3 meni hyvin, paitsi putken jälkeen jouduttiin muutaman kerran palkkaa sivulle, koska Rex tuli kuin ohjus putkesta ja pelkästään oma ääneni ei riittänyt jarruttamaan sitä.
Kun saatiin putkijarrutus toimimaan niin jatkettiin a.esteelle joka tällä hetkellä on Rexille se haastavin kontaktieste josta kaveri vapauttaa aika usein itesnsä. Pysähtyy oikeaoppisesti mutta lähtee ilman tule-käskyä, ja estehän otetaan silloin uusiksi.

Fiilis -1= Miksi se ei voi oikeesti pysähtyä tuohon a.lle, onko aina pakko muistuttaa miten tää homma tehtiin (jopa treeneissä)

Kepeille olin laittanut heti yhden ohjurin sillä en vaadi että Rex vielä osaisi tuollaista kulmaa.
Tehtiin sitten A-n alastulolta esteelle 11 puhtaasti niin että valssasin 6-7 väliin ja 8-9 väliin.
Suoritus olisi voinut olla kauniimpi, mutta minulle ja varsinkin ykkösluokan koiralle suoritus oli omasta mielestäni hyvä. Miksi ihmeessä jäädään sitten 10 minuuttia jankkaamaan samaa kohtaa?
Juu, tiedän hyviä suorituksia ja vielä paremmaksi. Mutta kun juuri on tuo ongelma että ei halua jäädä jankkaa paikalleen ja tietää että se ei sovi Rexille niin miksi? Tästä lähtie sanon suoraan kouluttajalle että me mennään radalla eteenpäin eikä vaadita koiralta liikaa ikäänsä ja taitonsa puolesta.

Fiilis -2 : Jankkaamisen seurauksena Rex ei enää halunnut hypätä 7 -estettä vaan jouduttiin sitten palkkaamaan se sinne taakse, oli lähdössä juoksemaan mun kanssa sen ohi.

Fiilis -3: Valssi 8-9 ei enää kertaakaan toiminut koska menetin uskoni itseeni ja koiraani.

Ok, jätetettiin juoksusuora välistä ja jatkettiin rataa esteeltä: 16 (kepit)

Unohdin ottaa ohjurin pois joka sekoitti Rexin, koska en ole sitä loppupäässä käyttänyt, tuli ali ja mietti miksi = Seuraus ja Fiilis -4: Minä olin entistä epävarmempi ja masentuneempi: Koska näin että koira ei kerran suorittanut keppiä loppuun saakka niin hiivin ja hidastin enkä ylläpitänyt liikettä loppuun asti, no niin siinä sitten taas etupalkalla korjattiin ihan typerää virhettä!!!!  Ainoo hyvä asia koko treeneissä oli että Rex jäi lähtöihin ja osoitti taas upeaa irtoomista esteille!
Olin niin huonolla tuulella kun lähdin jälkijäähdyttelylle että oisin voinut vetää vastaan tulevaa tarpeeksi ärsyttävää ihmistä turpaan.
Fiilis -5 : Agressivinen ALLU !
Sori vaan! Yritin leikkiä Rexin kanssa , silittää sitä ja kehuin sitä loistavaksi pojaksi, ja pyysin anteeksi että vaadittiin siltä liikaa!




Fiilis oli sellainen kun lähdin radalta, kun meidän aika loppui: Mä oon paska, mä en osaa ja Rex parka, palkkasin sitä kyllä mutta en tarpeeksi iloisesti. Nyt mulle riitti vähäksi aikaa liian vaikeat treenit. Mä haluan että tää on hauskaa. Mä haluan ja aioinkin vielä olla Rexin kanssa korkealla ja kilpailla huippukaksikkona, mutta vielä ei ole se aika. Me tarvitaan aikaa, me tarvitaan ensin luottamus kuntoon meidän kesken, ja sitä kautta vaikeuttamaan treenejä. Kun käyn yksin treenaamassa Rexin kanssa. Se toimii loistavasti. 
Tässä tältä erää, toivonmukaan ei enää tälläisiä kirjoituksia blogiin!




Kommentit

  1. Allu, mä tiedän sun fiilikset, mä oon itku kurkussa melkein joka tokotreenien jälkeen.. Agissa ei tule itku, mutta toivotonta sekin on monesti. Maisa on 3,5v eikä meillä ole ykkösistä yhtään nollaa. Täytyy saada yhteishenki tälle parille kuntoon, samoin teille. Hitaasti hyvä tulee, ei saa vaatia liikoja tai sitten nää paimenet paineistuu ja säätää vielä enemmän. Tai pahimmassa tapauksessa ei sitten tee enää mitään. Yksin treenaamisessa on puolensa. Oon tehnyt sitä vuosia talvikaudet, mutta sitten kun menee ohjattuihin treeneihin, onkin ihan paska vaikka tuntuu, että omissa on mennyt ihan hyvin. Suosittelen siis yksin treenaamista ja satunnaisia ohjattuja. Ei se yli 1/2v yksin tahkoaminenkaan hyvää tee. Tai sitten treenaa edes jonkun kaverin kanssa joka joskus suunnittelee treenit.

    Kyllä se siitä! Kontakteihin en osaa vastata, ne on vaan niin vaikeet, vaikka pohjatyö olis tehty miten hyvin :/ koirat ei ole koneita valitettavasti. Tsemppiä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voihan suoli

Poikien agility kuulumisia

Poikien kuulumisia