Rexin kanssa käytiin tässä yks päivä treenaamassa Helin ja Kickin kanssa. Hienosti meni. Oli kiva tehdä vähäsen tuollaista juoksu ympyrää ja sitten himpan tekniikkaa ja keinua :)
Aina toivoisi että blogiin kirjoittelisi iloisia asioita mutta valitettavasti niitä huonojakin mahtuu tähän maailmaan. Olen päättänyt että olen jokaisen koirani kohdalla rehellinen niin hyvistä kun huonoista asioista. Lisäksi kirjoitan tämän tarinan koska toivon että löytyisi ihmisiä joilla kokemusta tai tietoa mistä voisi olla meille hyötyä tämän äärimmäisen rankan ongelman kanssa. Tällä hetkellä suurin ongelma on löytää ruokavalio joka ei närästä tai aiheuta oireita. Kun Ralf oli nuori, se ulosti paljon ja ajattelin että kyseessä oli vaan ruoka joka ei imeydy parhaalla mahdollisella tavalla ja vaihdoin toiseen. Yhdessä vaiheessa eräs ystäväni kysyi että voisiko sillä olla giardia. Minähän en ollut moisesta giardiasta edes koskaan kuullut, monista muista loisista kyllä. Vein Ralfin eläinlääkäriin ja ulostenäytteestä selvisi että sillä oli giardia. Kolmen axilur hoidon jälkeen, ja täydellisen kodin ja auton desinfioinnin jälkeen pääsimme siitä eroon. Elämä jatkui ja tilanne oli ai
Rex kasvoi ja kehittyi kuten muutkin pienet bordercolliepennut. Parisen viikkoa sitten huomasin että Rexillä punoittaa ien alakulmurin ympärillä. Ajattelin että sillä on puhkeamassa uusia hampaita, seurasin kuitenkin tilannetta ettei ylhäällä oleva maitokulmuri hierrä mihinkään. Muutama päivä myöhemmin Eve tuli kyläilemään kisapäivän päätteeksi. Kun hän katsoi pyynnöstäni pojan suuta, kuului hetken päästä huokaus. Eve sanoi että tule katsomaan, sillä on vasemmalla puolella väärissä paikoissa hampaita. Ei tässä voinut muuta kun varata aika eläinlääkärille heti seuraavana aamuna. Maanantaina 23.2012 kävimme eläinlääkärissä ja Rex rauhoitettiin maitokulmurin poistoa varten. Saimme antibioottikuurin "ientulehdukseen" ja eläinääkäri sanoi että se oli maitokulmurin syytä miksi hampaat oli kuten olivat. Tähän en kuitenkaan halunnut uskoa, en sitten millään, sillä mielestäni se ei ollut ees osunnut mihinkään sen ollessaan siinä. Matkasimme seuraavana päivänä alansa erikoistuneelle el
Onhan siitä jo aikaa kun viimeksi olen höpissyt tänne blogiin. Monta päivää on ollut mielessä kirjoittaa mutta metsä ja ulkoilu on kutsunut paljon nyt lomalla. Kevät ja alkukesä oli minulle kuten varmasti monelle muulle erikoista aikaa. Korona sinne ja korona tänne, muuta ei uutisista lukenutkaan. Itse tein enimmäkseen etätöitä ja ystäviä näin normaalisti, ehkä kuitenkin ulkotiloissa enimmäkseen. Surullista aikaa ja turhan rankkaa monille, toivottavasti maailma kääntyy pikkuhiljaa normaaliksi. Me ollaan poikien kanssa nautittu ukoilusta ja uimisesta. Kesäkuu oli aika kuuma ja keskityttiin poitsujen kanssa aika rentoon olemiseen. Micken kanssa välillä vähän alkeita treenailtu ja Ralle ollut pitkään aksasta lomalla ennen kun nyt pari viikkoa taaksepäin aloitettiin kisaaminen taas. Parit kisat käytynä ja koira kyllä muistaa ja osaa mutta ohjaaja ollut vähä ruosteessa :) Eiköhän tässä pikkuhiljaa ala omatkin aivot toimimaan :) Viikon päästä alkaa Rallen viikkotreenit ja itse jatkan ko
Kommentit
Lähetä kommentti