Elämämme koki kovan iskun :(.

Rex kasvoi ja kehittyi kuten muutkin pienet bordercolliepennut. Parisen viikkoa sitten huomasin että Rexillä punoittaa ien alakulmurin ympärillä. Ajattelin että sillä on puhkeamassa uusia hampaita, seurasin kuitenkin tilannetta ettei ylhäällä oleva maitokulmuri hierrä mihinkään.

Muutama päivä myöhemmin Eve tuli kyläilemään kisapäivän päätteeksi. Kun hän katsoi pyynnöstäni pojan suuta, kuului hetken päästä huokaus. Eve sanoi että tule katsomaan, sillä on vasemmalla puolella väärissä paikoissa hampaita.
Ei tässä voinut muuta kun varata aika eläinlääkärille heti seuraavana aamuna.
Maanantaina 23.2012 kävimme eläinlääkärissä ja Rex rauhoitettiin maitokulmurin poistoa varten.
Saimme antibioottikuurin "ientulehdukseen" ja eläinääkäri sanoi että se oli maitokulmurin syytä miksi hampaat oli kuten olivat. Tähän en kuitenkaan halunnut uskoa, en sitten millään, sillä mielestäni se ei ollut ees osunnut mihinkään sen ollessaan siinä.

Matkasimme seuraavana päivänä alansa erikoistuneelle eläinlääkärille, Andidenttiin.
Kun lääkäri oli tutkinut Rexin, kuului huokaus ja hän sanoi minulle; Ei hyvältä näytä!
Poika rauhoitettiin taas röntgenkuvia ja koepalan ottamista varten. (Lääkäri epäili kasvainta vasemman alaleuan kupeessa).

Kun tutkimukset olivat tehty, kuvat näyttivät heti ettei kaikki ole niin kuin pitäisi, diagnoosi alla:

                              Tulosyy: 
Tulehtunut alue vasemman alakulmahampaan ikenessä:
 Tarkemmassa tutkimuksessa ja leukojen sekä hampaiden röntgenkuvauksessa todetaan haavainen, turvonnut ja punoittava massa vasemman alakulmahampaan ympärillä. Röntgenkuvissa alueella havaitaan laajahko luukato. Löydökset sopivat kasvaimeen. Nuorilla koirilla tavallisin tämän tyyppinen kasvain on papillaarinen levyepteelikarsinoona (papillary squamous carcinoma), joka on paikallisesta agressiivinen ja tuhoaa ympäröivää leukaluuta, mutta ei lähetä etäpesäkkeitä. Alueelta otettiin koepalat ja ohtneulanäytteet jotka kaikki lähetetään patologille tutkittavaksi. 


Olin aivan järkyttynyt. Menin pentuni kanssa lääkäriin koska luulin että tarvitsemme oikomishoitoa hampaille. Sitten saan kuulla että kaiken tämän takana on kasvain joka on aiheuttanut muutokset suussa.
Jokainen päivä oli tuskaa kun epätietoisuus otti vallan elämässämme. Nyt oli vaan odotettava tuloksia patologilta. Päivät kuluivat ja viikon kuluttua käynnistä sain sähköpostia eläinlääkäriltä;

Hei,
Tässä Rexin suukasvaimen hostopatologinen vastaus.
Kyseessä on - kuten arvelinkin - papillaarinen levyepiteeikarsinooma joka on paikallisesti aggressiivinen ja tuhoaa leukaluuta, mutta ei lähetä etäpesäkkeitä.
Radikaalin leikkauksen ennuste on erinomainen eli kasvain ei uusiudu täydellisen poiston jälkeen. Radikaali leikkaus tässä tapauksessa siis tarkoittaa leukaluun poistoa alueelta, joka käsittää etuhampaat ja kasvaimen puoleisen alaleuan noin P3-hampaaseen asti.

On epätodennäköistä, että leikkaus vaikuttaisi vastakkaisen puolen purennan kehittymiseen.
Joskus voi yläkulmahammas alkaa painaa alahuuleen, ja siinä tapauksessa yläkulmahammasta tulee lyhentää tai hioa.

Kysyit koiran tulevaisuutta, sen mahdollisuutta onnelliseen, toiminnalliseen elämään.
Mitään 100%sen varmaa ei koskaan voida luontokappaleesta sanoa, mutta estettä onnelliselle elämälle ja toiminnalliselle uralle ei mielestäni ole. Alaleuan etuosan poisto haittaa yleensä elämää saman verran kuin alakulmahampaan puuttuminen. Jos kyseessä olisi poliisikoira, jonka puruotteesta saattaa olla kiinni sen oma tai ohjaajan henki, sanoisin että urasuunnitelma ei ole mahdollinen.
Jos tähtäät agilityyn, tokoon tai paimennukseen, koira varmasti niitä pystyy tekemään esteettä. Palkkaus pitää toki suunnitella koiran mukaan, mutta sehän on kiinni enemmän ohjaajan taidoista.

Jos ei leikata, on ainoana vaihtoehtona koiran lopetus, sillä kasvain kasvaa nyt koko ajan ja tehoavaa lääkehoitoa ei ole.



Tämän diagnoosin luettua vasta ymmärsin mitä tapahtuu. En voi sanoa ettenkö olisi miettinyt molempia vaihtoehtoja. Mutta koska lääkäri sanoi että koira voi leikkauksen jälkeen elää normaalia harrastuskoiran elämää päätin että Rex leikataan. Se ansaitsee mahdollisuuden elää. Tietysti mietin miksi, miksi tämä taas tapahtuu minulle? 
Nyt minulla on kaksi koiraa kotona jotka ovat parhaat ystävykset ja poikahan on vasta pentu, miten tällaista voi tapahtua? Näin vaan voi, luonto on välillä julma. 


Rex leikattiin heti seuraavana päivänä. Leikkaus oli radikaali ja se kesti noin 4 tuntia. 
Kun näin pojan ensimmäisä kertaa leikkauksen jälkeen aloin itkeä, mulle tuli paha olo kun näin sen leuan. 
En osannut kuvitella etukäteen miltä se näyttäisi. Eläinlääkärin mukaan Rex oli tosi reipas potilas ja leikkaus oli mennyt hyvin. Nyt odotellaan 6-8 viikkoa että saadaan lopullinen vastaus patologilta, kun kasvain on tutkittu. 


Rex on toipunut hyvin, ei omasta mielestään ole lainkaan kipeä ja huilaaminen on mummoja varten :) 
On tässä kyllä ollut helisemässä kun kahteen viikkoon ei saa riehua, purra , ja lenkit tehdään hihnassa.
Nyt ei voi kun toivoa että Rex paranee täysin ja päästään takaisin agilitykentälle leikkimään. 


Alla muutama kuva leikkauksen jälkeen ( kuvakulma kuitenkin sen verran huono ettei näe kunnolla leikattua leukaa)





Lämmin kiitos kaikille ihanille ystäville ja perheenjäsenille jotka olette seisseet tukenamme





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voihan suoli

Poikien agility kuulumisia

Poikien kuulumisia